Puolitoista viikkoa myöhässä. Ystävän kehotuksesta suunta kohti apteekkia ja testiä hakemaan.
Pissaan kuppiin ja käytän tikkua kupissa. Punainen väri leviää näytölle, ja tulokseksi piirtyy kaksi vahvaa, punaista viivaa.
Lysähdän voimattomana huoneeni lattialle. Tämä ei voi tapahtua minulle. Olen huolehtinut ehkäisystä, kumpikaan ei ole huomannut, että kondomi olisi puhjennut.
Itken puhelimessa parhaalle ystävälleni. Olen niin yksin asian kanssa. Rintaa puristaa ja kurkkua kuristaa. Teen kaksi uutta testiä, koska uskon näkeväni pahaa unta. Lisää punaisia viivoja. On uskottava ja annettava itkun tulla. Ystävä muistuttaa, että minulla on vain kaksi ratkaisua, joiden väliltä minun on valittava.
Korkeakouluopinnot kesken. Unelmien työpaikka tiedossa muutaman kuukauden päässä. Ei vakituista parisuhdetta. Ei mitään, mikä sitoisi. Selvästi aikuinen iän puolesta, mutta silti vielä ihan lapsi. Kuinka voisi huolehtia kenestäkään muusta, kun on itsekin epäkunnossa, eikä aina hallitse omaakaan elämäänsä?
Minulla on yksi vaihtoehto, joka lähestyy päivä päivältä. Abortti. Nettilaskurin mukaan olen raskausviikolla 5+5. Yritän lukea, mitä keholle tapahtuu tällä viikolla. En pysty, en kykene. Ällöttää. Kylmää vettä kasvoille.
saanko kysyä minkä maalainen siis olet? :)
VastaaPoistaSuomalainen.
Poista